Kartta

Klimavitšy (Klimavichy)

Klimavitšy eli Klimovitši on pienehkö kaupunki ja piiri Valko-Venäjän Mahiljoun maakunnan itäosissa Venäjän rajalla. Vuoden 2010 alussa Kastsjukovitšyn kaupungissa asui 17 000 ja koko piirissä 28 400 ihmistä.

Klimavitšyn piiri rajoittuu etelässä Mahiljoun alueen Hotsimskin, Kastsjukovitšyn ja Krasnapollen piireihin ja lännessä Tšerykaun ja Krytšaun piireihin. Etelässä Klimavitšy piirin raja on samalla Valko-Venäjän ja Venäjän Smolenskin alueen välinen valtakunnanraja.

Piirin länsiraja seuraa jonkin matkaa Dneprin sivuhaaran, Homelia (Gomel) kohti laskevan Sož-joen uomaa; koko piiri kuuluu Sožin valuma-alueeseen.

Itäisen Valko-Venäjän rautateiden risteyskaupunki Oršasta johtaa junarata Horki-Krytšau-Klimavitšy-Kastsjukovitšy-Venäjän Brjanskin alueen Unetšaan. Klimavitšyn rautatieasema sijaitsee runsas 2 kilometriä keskustan länsipuolella. Lisäksi piirin pohjoisosien läpi kulkee rata Mahiljou-Tšavusy-Krytšau-Smolenskin alueen Roslavl. Maanteitse (kantateitä P122, P43 ja P75) pitkin maakunnan pääkaupunki Mahiljouhun on 140 kilometriä.

Družba-öljyputkin sivuhaara kulkee Brjanskin alueen Unetšasta muun muassa Kastsjukovitšyn, Klimavitšyn ja Horkin piirien kautta Navapolatskiin. .

Kartta - Klimavitšy (Klimavichy)

Leveysaste / Pituusaste : 53° 36' 28" N / 31° 57' 31" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Klimavitšy

Google

Kartta - Klimavitšy

Google Earth

Kartta - Klimavitšy

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Klimavitšy

Nokia (yritys)

Kartta - Klimavitšy

OpenStreetMap

Kartta - Klimavitšy

Esri.WorldImagery

Kartta - Klimavitšy

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Klimavitšy

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Klimavitšy

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Klimavitšy

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Klimavitšy

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä